Lähettänyt Alf on loka 13, 2019
Kellot ovat yksi niistä asusteista, joiden suosio ei ole hiipunut vuosiin. Ne ovat myös yksi maailman kalleimmista asusteista. Merkkien harvinaisia kelloja huutokaupataan miljoonilla euroilla ja kaupasta ostaessa, hinta voi olla päätä huimaava. Usein asiat, jotka tekevät kellosta kalliin, ovat juuri sen tekotapa, ulkonäkö, sekä tietysti tarina. Kelloja näkee usean vastaantulijan ranteessa, mutta tunnistaisitko itse, jos miljoonien arvoinen kello tulisi vastaan? Moni meistä ei varmasti tätä huomaisi ja siksi voitkin löytää tästä artikkelista ainakin muutaman mielenkiintoisen sekä kalliin kellon tarinan.
Rolex Daytona
Sveitsiläinen kellomerkki Rolex on toiminut vuodesta 1920 lähtien ja valmistaa erilaisia kelloja. Rannekellot ovat erittäin arvostettuja ja yleensä niitä pidetään jopa oman statuksen takia. Vasta vähän aikaa sitten, tämä merkki nousi uutisiin, kun Rolex Daytona huutokaupattiin 17,8 miljoonan dollarin hinnalla. Hinta ei kuitenkaan liittynyt vain kellon tai sen ominaisuuksiin. Nimittäin näyttelijä Paul Newman omisti kyseisen kellon. 60-luvun aikana kello maksoi vain noin 300 dollarin verran ja alun perin niitä valmistettiin vain 12 kappaletta. Huutokaupan jälkeen Rolex on alkanut valmistamaan Daytonasta uusia sarjoja, tietysti suosion vuoksi.
Breguet Grande Marie-Antoinette -taskukello
yksi maailman kalleimmista kelloista
Maailman kolmanneksi kallein kello on Breguet Grande Marie-Antoinette -taskukello. Kellosepät sekä keräilijät ovat olleet siitä kiinnostuneita useiden vuosisatojen ajan. Tunteikas tarina kellon taustalla saa alkunsa 1700-luvulta, kun Ranskan sen hetkisen hallitsijan, Marie-Antoinetten, ihailija tilasi tälle kellon. Ihailija pysytteli salaisena, mutta kello oli sitäkin mysteerisempi. Breguet sai tilauksen kellosta, jonka täytyisi olla niin monimutkainen, että sitä on mahdoton jäljitellä. Vaikuttava kello tilattiin vuonna 1783 ja yksi vaatimuksista oli, että kaikki mahdolliset metalliset osat korvattaisiin kullalla. Valmistus ei tosin ollut niin nopeaa, kuin nykyään, sillä valmistamiseen menikin 44 vuotta. Valitettavasti tarinalla on haikea loppu, sillä pitkän valmistusajan takia Marie-Antoinette ei koskaan saanut kelloa tai edes nähnyt sitä. Kellon tämän hetkinen arvo on 30 miljoonaa dollaria.
Graff Diamonds The Fascination
Maailman toiseksi kallein kello on Graff Diamonds The Fascination ja se on arvoltaan nykyään 40 miljoonaa dollaria. Kello sijaitsee tällä hetkellä Lontoossa ja on ulkonäöltään henkeä salpaavan kaunis. Valkoisia timantteja on aseteltu ympäriinsä, 150 karaatin edestä tietysti. Keskiosassa komeilee päärynän muotoinen timantti, joka on kaiken lisäksi mahdollista irrottaa. Ulkonäkönsä puolesta ei siis ainakaan tarvitse ihmetellä tämän kellon hintaa.
Graff Diamonds Hallucination
Maailman kalleimman kellon titteliä kantaa tällä hetkellä Graff Diamonds Hallucination. Se on arvoltaan tänä päivänä 55 miljoonaa dollaria. Ulkonäöltään se ei ainakaan jätä ketään kylmäksi ja onkin yksi näyttävämpiä asusteita, joita voi edes kuvitella. Toisaalta, uskaltaako näin kallista kelloa edes käyttää, saati koskea siihen. Värikkäitä timantteja on asetettu ympäri kelloa ja kauttaaltaan niitä onkin 110 karaatin edestä. Hauskana lisänä on se, että pelkästään punaisten timanttien keräämiseen kului kaksi vuotta aikaa. Ranneke, jossa timantit ovat, on valmistettu platinasta. Jos ulkonäön puolesta pitäisi arvella, tämä kello voisi sijaita näyttelyn keskellä.
Patek Philippe Supercomplication -taskukello
Viimeisenä esittelemme vielä kellon, joka on saanut tittelin kellojen Mona Lisana. Patek Philippe Supercomplication -taskukello on arvoltaan 24 miljoonaa dollaria ja se on valmistettu 1930-luvun alkupuolella. Monet sanovat sen edelleen olevan maailman monimutkaisin kello ja se sisältääkin monia erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi ikuinen kalenteri ja jopa New Yorkin taivaankartta ovat mukana kellossa. Taivaankartta näkyy kuin Fifth Avenuelta katsottuna ja sekin huutokaupattiin vuonna 2014.
Lue lisää
Lähettänyt Alf on elo 26, 2019
Ei ole turhaa sanottu, että jonkin asian tekeminen on kellon tarkkaa touhua. Nykyään aikaa voi seurata helposti puhelimesta, mutta edelleen yksi suosituimmista asusteista on rannekello. On arvioitu, että ensimmäinen rannekello esiteltiin Englannin kuningattarelle jo 1500-luvulla. Ranteessa pidettävien kellojen sarjavalmistus alkoi vasta 1880-luvulla ja alkuun ne olivat kerran vuorokaudessa käsin vedettäviä. Itsestään virittyvät kellot yleistyivät 1960-luvulla.Tärkein ja kallein osa rannekellossa on ymmärrettävästi koneisto, johon kuuluu yli 100 erilaista osaa. Nykypäivänä suurin osa valmistetuista kelloista on kvartsikelloja, jotka ovat mekaanisia tarkempia. Vaikka mekaaninen kello voi olla pois ajasta kuuden sekunnin verran päivittäin, on käyttäjien mielestä tärkeämpää siihen käytetty käsityötaito. Monet valmistajat suunnittelevat kellot itse, mutta saksalaisia ja sveitsiläisiä pidetään astetta taitavampina kellojen suhteen. Useimpien koneistot valmistetaankin Sveitsissä. Myös Suomen Kelloseppäkoulun käyneet ovat hankkineet työkokemusta sveitsiläisissä tehtaissa.
Käyttökellon tulee kestää
Rungon materiaalina käytetään yleensä ruostumatonta terästä tai titaania. Molemmat kestävät hyvin arkikäyttöä, mutta titaani on kevyempää ja hieman tummempaa. Arvokellojen rungoissa käytettävä kulta on luonnollisesti kalliimpaa. Kulta on pehmeää metallia ja naarmuuntuu herkästi. Siksi kultakellot eivät sovi hyvin jokapäiväiseen käyttöön. Joskus kullanväristä kelloa haluttaessa teräksen päällä käytetään ohutta pinnoitetta. Se ei lisää kellon hintaa, eikä myöskään arvoa.Kellonäyttö on useimmiten safiiri- tai mineraalilasia, mutta myös akryylia tai muuta muovimateriaalia. Yksikään lasityypeistä ei kestä kovaa naarmuttamista. Kuitenkin useimpiin rannekelloihin on näyttölasi vaihdettavissa. Mitä pehmeämpää lasi on, sitä varovaisemmin se pitää myös puhdistaa. Rasva ja lika kannattaa puhdistaa painamatta. Vahvat pesuaineet voivat pilata heijastuksen estävän pinnoitteen tai sulattaa lasiketta.
Koneistosta muihin osiin
Palataksemme vielä koneistoihin. Kvartsi käyttää voimanlähteenä paristoa, joka tulee vaihtaa silloin tällöin tai aurinkokennolla latautuvaa akkua. Kvartsikellot eivät ole niin hinnakkaita, kuin mekaaniset ja siksi niiden jälleenmyyntiarvokaan ei ole merkittävä. Mekaaniseen verrattuna kvartsikellon koneisto on myös pienikokoisempi.Automaattikellossa ei ole sähköisiä osia, vaan kuten jo aiemmin mainittu, se lataa itsensä liikkeestä jouseen. Suurin osa automaattikellojen koneistosta tehdään nykyään konekäyttöisesti, mutta arvokelloissa viimeistely tehdään käsin vaativilla mittatarkkuuksilla ja menetelmillä. Automaattikello kannattaa huollattaa kellosepällä muutaman vuoden välein. Puhdistuksen ohella kuluneet osat vaihdetaan. Tällainen koneisto ei kestä kovia iskuja. Mainittakoon vielä, että käsivetoinen koneisto on samankaltainen, kuin automaatti, mutta siinä jousen käyttövoima väännetään käsin.Rannekkeissa ja soljissa käytetään miltei mitä tahansa materiaalia. Yleisimpiä ovat tietenkin nahka, metalli, tekstiili, kumi, sekä muovi. Lukkojakin on monenlaisia solkilukosta perhoslukkoon. Mikä vain suunnittelijaa on miellyttänyt. Kellojen vedenpitävyys vaihtelee nollasta WR300+ lukuun, joka tarkoittaa laitesukeltamista. WR30-WR200 olevat kellot kestävät pientä kosteutta suihkuun, uimiseen sekä pintasukeltamiseen. Pelkällä nollalla varustettua kelloa on parempi suojella vedeltä.
Myös ökykellot tulevat Sveitsistä
Cartier
Kun puhutaan maailman kalleimmista kelloista, mainitaan ensimmäisten joukossa ainakin Rolex, Cartier, sekä Patek Philippe. Ei varmaankaan tule yllätyksenä, että megaosa luksuskelloista valmistetaan nimenomaan Sveitsissä. Kellot ovat yksi maan tärkeimmistä vientituotteista ja niiden arvo ylittää vuosittain 15 miljardia euroa. Toinen maailman kalleimmista kelloista on Patek Philippe, joka huutokaupattiin Sothebyssä vuonna 1999 huimaan 11 miljoonan dollarin hintaan. Kyseinen taskukello oli valmistettu vuonna 1933 ja sen valmistamiseen meni kolme vuotta. Toisena ökykellona mainittakoon Paul Newmanin vanha Rolex, jonka huutokauppahinta nousi yli 17 miljoonaan dollariin.Taru kertoo, että Rolex pitää tunnistaa kuuden metrin päästä. Merkki on kehittynyt luksusbrändiksi vasta myöhemmin, sillä 1950-luvulla ne olivat tavallisia käyttökelloja. Kellot tehdään Rolexin tehtaalla pikkutarkasti ja testataan huolella, jotta ne eivät rikkoonnu käytössä. Kellon on tarkoitus kestää ”isältä pojalle” 20 vuoden ajan. Väärennettyjä Rolexeja tyrkytetään varmasti turistikohteissa, mutta niissä ei ole mitään aitoa – ainakaan hinta ja laatu.
Lue lisää
Lähettänyt Alf on kesä 11, 2019
Tämän päivän yksi kiinnostavampia teknisiä laitteita ovat kätevät ja monipuoliset älykellot, toiselta nimeltään älyrannekkeet.
Lue lisää
